Eilen kuopattiin Amadeus-näytös lopullisesti. Jossain vaiheessa oli tarkoitus, että esitys tehtäisiin myös suomeksi, mutta koska se ei menestynyt tarpeeksi hyvin ruotsiksi, ajatus kuopattiin. Harmi sinänsä - Lillanin näytelmä oli tunnelmallinen ja visuaalisesti aivan upea. Ehkä olen hieman jäävi, mutta kuitenkin. :)

Pekka Strang “Salieri” & Sampo Sarkola “Mozart”

Pidimme mukavat “hautajaiset” Lilla Teaternin aulassa, kiva nähdä taas hauskan jengin ja nauttia ihanista ruokatarjoiluista. Nämä tyypit osaavat järjestää bileitä; ääniosasto oli valikoinut mahtavaa musiikkia, valot oli järkätty tilanteeseen sopiviksi ja viihdykettä oli yllinkyllin.

Tarjolla oli m.m. hulavanteen pyöritysskabat, tiukkaa kilpailua elokuvanimien arvaamisessa pantomiimin avulla, sekä SingStar ja Guitar Hero -toimintaa halukkaille. Shottirulettia ei ehkä tarvitse mainita. ;)

Se taitaa olla parasta tällä alalla, että tapaa niin mielettömiä tyyppejä… olen ollut monenlaisissa töissä ja aina on löytynyt mukavia ihmisiä, mutta tämän alan tyypilliset piirteet: luovuus, hetkessä eläminen, heittäytyminen, tekemisen riemu jne ovat mielestäni todella puoleensavetäviä ominaisuuksia.

“Give life your best, it will return the favor.”