Syysväsy?
“Sometimes I think well. And sometimes I think: oh well…”
Hoipertelin tänään kotiin kuvauksista ja ihmettelin omaa olotilaa. On se ihme, että aivokuolema on iskenyt kun pitäisi olla aktiivisesti järjestämässä maskeerauskisoja, kehittelemässä uusia työprojekteja ja hankkimassa taas sitä omaa elämää työntäyteisen kesän jälkeen.
Tämä ei siis koske vain tätä päivää, vaan jonkin aikaa jo olen ollut ihmeen vaisu. Väsyttää, ajatus katkeilee, joutuu kysymään monta kertaa, että “siis mikä/kuka/koska se olikaan?”. Kaikki pitää kirjata välittömästi kalenteriin, muuten unohtuu varmasti. Nolo muistihäiriö. Tai sitten on vain tullut vietettyä liikaa aikaa Hissu “vai mikä se oli?” Hietalahden seurassa… ;) (Joka on muuten ihana tyyppi. En hauku häntä tässä, siis. Itseäni vain.)
Älkää hyvät ihmiset ryhtykö maskeerajiksi. Tällainen pinnallinen työ vie ilmeisesti aivot mennessään, kohta osaan enää hihitellä ja puhua meikeistä. Ja pojista. Ehkä.
Enkä nyt siis ollut ihan tosissani. Ei tässä mielentilassa pysty. ;)
Tällaista diibadaabaa tällä kertaa. Apua.. joskus taisin kirjoittaa jotain ihan järkeviäkin postauksia. Nyt ajatuskulku on sitä tasoa, että päätin tehdä kaalilaatikkoa tänään, ja tajusin vasta kun jauheliha oli ruskistettu, että uunivuoka jäi exän luokse. Ei mitään havaintoa miksi se on sinne jäänyt, ja miten on mahdollista, että muutin sieltä pois noin sata vuotta sitten ja huomaan sen vasta nyt..?
Ja miksi kirjoitan blogia, kun ei ole mitään järkevää kirjoitettavaa? Pahoittelen, ensi kerralla paremmin…
Toivotan kaunista syysjatkoa ja energistä oloa! Kyllähän me tästäkin syksystä selvitään. Voi jopa olla kivaa, kunhan asennoituu oikein. Ja kirkasvalolamppu esille, jos sellainen löytyy. Parempaa meikkausvaloa on hankala löytää pimeinä aamuina. :)
Päivän vinkki - iho tarvitsee kiperästi kosteutta.. heti kun kylmä viima iskee niin iho, ja huulet, kuivuu koppuraksi. Kosteusnaamiot kehiin ja iho kiittää!
