Mikä-mikä-maa

Koemeikissä jo ihastelin morsiamen nukkekasvoja, mutta tänään kun näin loput perheestä oli selvää, että aikojen alussa tämä suku on seissyt siinä jonossa, jossa jaettiin hyviä geenejä. :)

Tyttärillä oli isot silmät, hyvä iho ja pusuhuulet. Viiskymppisellä äidillä kauniit piirteet ja persikkainen iho. Toki sekin auttaa, ettei hän ollut ikinä tupakoinut eikä juurikaan juonut alkoholia.

Perheen äiti kertoi, että hänelle se aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, kun naisten saunailloissa valitetaan ylipainosta ja couperosa-ihosta. Hän miettii kuumeisesti mitä ongelmia hän keksisi, jotta voisi osallistua keskusteluun eikä jäädä ulkopuoliseksi.. Olisipa edes känsiä. ;)

Kotimatkalla istuin täpötäydessä junassa, ja tapahtui jotain hyvin kummallista.. Ihmiset rupesivat yhtäkkiä puhumaan toisilleen! Pari penkkiriviä toisilleen tuntemattomia ihmisiä olivat vilkkaassa keskustelussa keskenään taiteiden yöstä ja digiboxeista. Joku sosiaalinen tapaus (ei sosiaalitapaus) aloitti höpöttämällä jotain leppoisaa, joku kommentoi, ja yhtäkkiä kaikilla oli jotakin sanottavaa aiheesta.

Epäilin, että olin joutunut kuplaan, joka oli portti rinnakkaisuniversumiin. Kun olimme perillä, toivotimme hymyillen toisillemme mukavaa päivänjatkoa ja jatkoimme matkaa eri suuntiin. Kupla poksahti.

Jep.. tällaista tekstiä se univelka teettää. ;)