Syysväsy?

“Sometimes I think well. And sometimes I think: oh well…”

Hoipertelin tänään kotiin kuvauksista ja ihmettelin omaa olotilaa. On se ihme, että aivokuolema on iskenyt kun pitäisi olla aktiivisesti järjestämässä maskeerauskisoja, kehittelemässä uusia työprojekteja ja hankkimassa taas sitä omaa elämää työntäyteisen kesän jälkeen.

Tämä ei siis koske vain tätä päivää, vaan jonkin aikaa jo olen ollut ihmeen vaisu. Väsyttää, ajatus katkeilee, joutuu kysymään monta kertaa, että “siis mikä/kuka/koska se olikaan?”. Kaikki pitää kirjata välittömästi kalenteriin, muuten unohtuu varmasti. Nolo muistihäiriö. Tai sitten on vain tullut vietettyä liikaa aikaa Hissu “vai mikä se oli?” Hietalahden seurassa… ;) (Joka on muuten ihana tyyppi. En hauku häntä tässä, siis. Itseäni vain.)

Älkää hyvät ihmiset ryhtykö maskeerajiksi. Tällainen pinnallinen työ vie ilmeisesti aivot mennessään, kohta osaan enää hihitellä ja puhua meikeistä. Ja pojista. Ehkä.

Enkä nyt siis ollut ihan tosissani. Ei tässä mielentilassa pysty. ;)

Tällaista diibadaabaa tällä kertaa. Apua.. joskus taisin kirjoittaa jotain ihan järkeviäkin postauksia. Nyt ajatuskulku on sitä tasoa, että päätin tehdä kaalilaatikkoa tänään, ja tajusin vasta kun jauheliha oli ruskistettu, että uunivuoka jäi exän luokse. Ei mitään havaintoa miksi se on sinne jäänyt, ja miten on mahdollista, että muutin sieltä pois noin sata vuotta sitten ja huomaan sen vasta nyt..?

Ja miksi kirjoitan blogia, kun ei ole mitään järkevää kirjoitettavaa? Pahoittelen, ensi kerralla paremmin…

Toivotan kaunista syysjatkoa ja energistä oloa! Kyllähän me tästäkin syksystä selvitään. Voi jopa olla kivaa, kunhan asennoituu oikein. Ja kirkasvalolamppu esille, jos sellainen löytyy. Parempaa meikkausvaloa on hankala löytää pimeinä aamuina. :)

Päivän vinkki – iho tarvitsee kiperästi kosteutta.. heti kun kylmä viima iskee niin iho, ja huulet, kuivuu koppuraksi. Kosteusnaamiot kehiin ja iho kiittää!

5 kommenttia

  1. Heidi 01/10/2009

    P.S. Kävin juuri kaupasta hakemassa uunivuoan. Tänä yönä valmistuu 1 kpl kaalilaatikko… :)


  2. Santeli 02/10/2009

    Sympatiaa herättävä kirjoitus, mutta hauskakin ;) Ei aina tarvii täälläkään olla niin virallinen, on kiva lukea kaikkia sun kuulumisia! Valoa ja virtaa päiviisi toivottelen, ja nyt kaunista kuutamoyötä!


  3. Heidi 02/10/2009

    Hei Sanna, ihanaa kun jaksat käydä tääl lukemas! Joo, aina ei jaksa olla asiallinen. :) Ulvotaan yhdessä kuuta – eloa ja iloa toivotan sinne!

    (Näin meidän kesken.. arvaa unohdinko laittaa siihen kaalilaatikkoon riisiä? Kylmaar mulla menee nyt lujaa;)


  4. Jenni 04/10/2009

    Voi sinua Heidi! Löysin tämän blogin ihan sattumalta netistä, ja innoissani olin kun sieltä bongasin tutun naaman. Oikein paljon voimia syksylle, ja yritä nipistää itsellesi joka päivä edes pieni hetki, jolloin saat vain olla ja tehdä jotain mistä pidät. Se saattaa auttaa pään koossa pitämisessä. Ja elämän hallinnoiminen ilman kalenteria on muuten ihan mahdotonta, että siitä on ihan turhaa potea huonoa omaatuntoa :)


  5. Heidi 04/10/2009

    Kiitos Jenni – kiva kun löysit tänne!

    Aivot on ulkoistettu kalenteriin, olkoon näin.. Nyt on onneksi härdelli helpottanut, seuraavaksi pitääkin ruveta kehittelemään uusia työprojekteja.

    Ihanaa syksyä ja toivottavasti törmätään taas pian! :)


Comments are closed.